Korkeakoulut ympäri maailmaa ovat ottaneet aktiivisesti vastuunsa taistelussa maailmanlaajuista koronapandemiaa vastaan. Monet yliopistot reagoivat nopeasti ja lähiopetus keskeytettiin ja etäopetusmenetelmiä on sovellettu vaihtelevalla menestyksellä.
Suomessa yliopistot sulkivat ovensa hallituksen vahvan suosituksen jälkeen 16.3.2020. Onneksi suomalaisilla korkeakouluilla on jo ollut tarjolla paljon verkko-oppimissisältöä, joten kynnys siirtyä yksinomaan verkko-oppimiseen oli matala. Myös opettajien pedagogista osaamista on jatkuvasti kehitetty ammattikorkeakouluissa.
Parin viime viikon kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset korkeakoulut ovat pystyneet toimimaan tyydyttävästi näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Haasteena on tietysti ollut akuutin tilanteen hallinta. Tilanteen jatkuessa voi syntyä ennennäkemättömiä ongelmia.
Aiemmista finanssikriiseistä ja taantumasta olemme oppineet ennen kaikkea, että maailma on erilainen kriisin jälkeen. Vanhat ratkaisut, jotka olivat aiemmin käytössä, eivät ole enää voimassa. Uusia ratkaisuja tarvitaan.
Kaikkien organisaatioiden, myös yliopistojen, haasteena on nopeasti hyväksyä yhteiskunnassa tapahtuva syvällinen muutos. Taloudellinen tilanne vaatii muutoksia.
Siksi on tarpeen tehdä perusteellinen tilanneanalyysi, päivittää strategiat ja käynnistää kehitysohjelmat.
Tietysti myös henkilöstörooleja tulee päivittää. Siksi strategiset kompetenssit on määriteltävä uudelleen, samoin kuin ylimmän johdon muutosjohtamisen kompetenssit.
Kuten kaikki kriisit, nykyinen tilanne on ylimmän johdon strategisen osaamisen testi. Tuloksena on mahdollisuus "uudestisyntyä" organisaatiolle ja johtaa se menestyksekkäästi uuteen huomiseen.
Ritva Laakso-Manninen ja Lauri Tuomi